Tänään on viikko alkionsiirrosta ja päätin tehdä raskaustestin. Tuntemukseni viittasivat siihen, että kuukautiset olisivat alkamassa lähipäivinä joten varauduin henkisesti taas kerran negatiiviseen testiin ja mietin jo monta skenaariota pakastealkioiden siirron suhteen (missä välissä tehdään lisätutkimuksia jos ei pakastealkiokaan tärppää, entä jos kukaan niistä ei tartu, tehdäänkö minulle uusi ivf-hoito vai keräisimmekö seuraavaksi munasolut vaimoltani?). Heräsin aamuyöstä vessaan ja koska raskaustestit käsketään ohjeissa tehdä aamun ensimmäisestä virtsasta, tein testin tuolloin. Kuten otsikosta voi päätellä, tulos ei ollut odotusteni mukainen:
Herätin vaimonkin testiä katsomaan ja hän näki siinä saman, kuin itsekin: kontrolliviivan lisäksi testiin piirtyi hentoinen, mutta kuitenkin selvästi nähtävissä oleva testiviiva. Loppuyönä ei sitten enää tullutkaan uni, kun kaikki ajatukset pyörivät päässä. Päivän aikana katsoin kuvaa monta kertaa, kuin varmistaakseni että se oli totta: saimme vihdoinkin positiivisen raskaustestin! Tiedostan, että raskaus on vielä hyvin alussa ja mitään takeita elävän lapsen syliin saamisesta ei ole. Nyt on kuitenkin ensimmäistä kertaa sellainen tilanne, että se on ylipäänsä mahdollista. Päätin tänään, että aion iloita raskauteni jokaisesta päivästä, riippumatta siitä montako niitä on. Jos raskaus jatkuu, en tule enää saamaan takaisin alkuraskauden päiviä, jotka olen käyttänyt pelkäämiseen ja murehtimiseen. Jos taas raskaus päättyy keskenmenoon, se satuttaa ihan yhtä paljon vaikka olisinkin sitä pelännyt. Klinikalle en kuitenkaan aio vielä soittaa, se jääkööt virallisen testipäivän (joka on lauantaina) jälkeiseen aikaan. Samoin neuvolaan soitan vasta ensi viikolla, jos raskaustestin testiviiva vahvistuu odotetusti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti