HCG > 400

 Lauantaina, DPO13, kahden päivän kuluttua ensimmäisestä raskaustestistä, testasin uudestaan. Clearbluen siniristitestiin piirtyi erittäin selkeä plussa.

Eipä tuota tarvinnut tihrustaa. Väsymys ja ajoittain iskevä heikotus kertoivat myös, että jotain on tapahtumassa. Tänään, DPO15, testasin vielä viimeisen kerran.

Vahvistuneen plussan rohkaisemana soitin aamulla klinikalle. Sain hoitajalta onnittelut ja hän kysyi, että haluanko vielä raskaushormonin pitoisuuden määrityksen verinäytteestä. Tämä tehtiin esikoista odottaessa joten halusin saman tehtäväksi nytkin. Kävin siis aamulla klinikalla ja iltapäivällä hoitaja soitteli tuloksesta. Raskaushormonin pitoisuus veressä oli hieman korkeampi kuin viitealueen yläraja tälle päivälle. Sama tilanne oli esikoisen kohdalla, joten en tästä alkanut mitään kaksosskenaarioita miettimään 😊 tilanne näyttää siis oikein hyvältä tällä hetkellä. Varasin ajan varhaisultraan omalle lääkärillemme, Terolut-tablettien syömistä saan tällä kertaa jatkaa ultraan asti mutta Cyclogestin saan onneksi jättää nyt pois. 

Tuntuu oudolta, että miten tämä raskaus alkoikin näin helposti. Tai helposti ja helposti, kyllähän tässä ollaan laskujeni mukaan käyty jo seitsemän kertaa klinikalla tällä kierroksella (neljä lääkärikäyntiä ja kolme hoitajakäyntiä labrojen ottoa varten). Mutta se on jo itsessään juhlavaa, että ei tarvinnut yhtään kertaa tehdä negatestiä ja pettyä piinapäivien päättyessä. Emme ole vielä kertoneet plussasta ystävillemme tai perheenjäsenillemme ja saatamme tällä kertaa odottaa kertomisen kanssa hieman pidempään. Tavallaan haluaisin kertoa etenkin esikoisellemme jo melko pian mutta toisaalta tiedän, että hän ei osaa pitää salaisuuksia 😁 odotetaan siis vielä jonkin aikaa ennen uutisen julkistamista.

Piinan päätös

 Olin suunnitellut raskaustestiä huomiselle mutta malttamattomuus voitti. Oloni oli sellainen, että epäilin saattavani olla raskaana mutta en ollut asiasta mitenkään varma, koska tiesin, että tukilääkkeetkin voivat aiheuttaa monenlaisia tuntemuksia. Raskaustestin tulos oli kuitenkin aika selkeästi tulkittavissa :) 

Tuntuu aika uskomattomalta, että tämä voisi onnistua kerrasta. Toki ollaan vielä hyvin hyvin varhaisessa vaiheessa eikä yksi positiivinen raskaustesti ole tae vauvasta. Aion testailla vielä uudestaan tulevina päivinä ja toivon tietysti, että viiva vahvistuu. Nyt iloitaan tästä etapista :)

Piinapäivät

 Näköjään nyt toisella kierroksella en ehdi tai koe tarpeelliseksi kirjoittaa tänne yhtä usein kuin esikoista yrittäessä. Edellisestä postauksesta on jo melkein kaksi kuukautta joten otetaanpa alkuun tilannepäivitys: BeReady-näyte otettiin toukokuun kierrossa, näytteenoton hetkellä kohdun limakalvo oli alkion kiinnittymiselle vastaanottavainen joten alkionsiirron oikea ajankohta on minulle tuo viisi päivää ovulaation jälkeen. Kesäkuussa pidettiin välikierto ja sen lopulla toivoin jo kovasti uuden kierron alkua, että päästäisiin yrittämään. Heinäkuun kierto alkoi ajallaan, söin alkukierrosta viisi päivää letrotsolia ja kävin ultrassa kierron päivänä kymmenen. Tuolloin kohdun limakalvo oli noin 9 mm paksu ja vasemmassa munasarjassa oli 17 mm halkaisijaltaan oleva johtofollikkeli. Ovitrellen pistoajankohdaksi määrättiin perjantai-ilta ja alkionsiirto sovittiin seuraavan viikon perjantaille. Siirtoa edeltävänä päivänä kävin vielä verinäytteenotossa, verestä määritettiin progesteronipitoisuus luteaalituen riittävyyden arviointia varten. Siirtopäivänä jännitti tosi paljon, vaimoni oli tarkoitus tulla siirtoon mukaan mutta se ei onnistunut koska sekä hän että esikoinen olivat hieman flunssaisia. Menin siis klinikalle yksin pää täynnä toiveita ja pelkoja. Alkio oli selvinnyt hyvin sulatuksesta ja alkanut suurentua kun sen kuorta oli avattu. Kohdun limakalvo oli noin 12 mm paksu, oikein hyvä siis. Alkionsiirto sujui ongelmitta. Progesteronipitoisuus oli edellisen päivän verinäytteessä ollut hieman matalanpuoleinen, joten Terolut-tablettien lisäksi sain alkaa käyttämään Cyclogest-emätinpuikkoja. Siirtoa seuraavana päivänä sain vielä pistää Gonapeptyl-injektion alkion kiinnittymisen tueksi. Tätä kirjoittaessani siirrosta on nyt kolme päivää. Klinikalta ohjeistettiin tekemään raskaustesti vasta kahden viikon päästä alkionsiirrosta, mutta mitenkään en malta odottaa niin pitkään. Aion testata viikon kuluttua siirrosta, kuten esikoisenkin kohdalla - siihenkin on vielä neljä pitkää päivää. Toivon tietysti onnistumista mutta samalla mietin sitäkin, että miten päästään yrittämään uudestaan jos tämä alkio ei nyt kiinnity. Ainakin seuraavalla kerralla pääsemme taas oman lääkärimme hoidettavaksi, nyt hän oli kesälomalla.