Edellisestä postauksesta on jo melkein kolme vuotta aikaa. Esikoisen synnyttyä ei blogin pitäminen tuntunut enää tarpeelliselta. Vauvavuosi meni nopeasti ja kohta ovat taaperovuodetkin takana ja meillä kotona reipas ja aktiivinen leikki-ikäinen. Mietimme pitkään, että haluammeko yrittää vielä toista lasta. Järkisyyt sanovat, että olisi helpompaa elää yhden lapsen perheenä mutta sydän sanoo, että perheemme ei ole vielä valmis. Siispä olemme tehneet hiljattain paluun klinikalle hoitojen pariin. Meille jäi onneksi pakkaseen kolme blastokysti-vaiheen alkiota ja niistä aiomme nyt yrittää pikkusisarusta. Ennen alkionsiirtoa lääkäri suositteli tehtäväksi BeReady-testin, jolla voidaan selvittää optimaalinen ajankohta pakastealkion siirrolle. Olen valmistellut kohtuni samalla tavalla kuin mitä tapahtuu varsinaisessa hoitokierrossa: söin letrotsolia kierron alkupäivinä, päivänä 12 kävin ultraäänitutkimuksessa ja tuon päivän iltana pistin ovulaation aiheuttavan Ovitrelle-lääkkeen. Päivänä 15 aloin syödä Terolut-tabletteja keltarauhasen tueksi ja päivänä 19 otetaan tuo näyte. Nyt tätä kirjoittaessa eletään kierron päivää 17 eli näytteenottoon on vielä pari päivää. Tuloksen saamisessa kestää kuulemma yleensä 2 - 3 viikkoa eli todennäköisesti ehtisimme sen puolesta tehdä ensimmäisen alkionsiirron seuraavaan kiertoon mutta päädyimme asiaa pohdittuamme siihen, että pidämme välikierron ja siirrätämme alkion vasta heinäkuussa. Hoitojen pariin palaaminen on ollut henkisesti yllättävän raskasta, joten pieni tauko tulee jo tässä vaiheessa tarpeeseen. Lisäksi heinäkuussa minulla on kesäloma, joten klinikkakäynnit on helpompi suunnitella kun ei tarvitse olla niiden takia töistä poissa. Nyt toki tulee nämä pari käyntiä työpäivän ajalle. Toivon todella paljon, että onnistumme saamaan toisenkin lapsen ja toki suurimmat toiveet on ladattu ensimmäiseen alkionsiirtoon. Samalla pelkään, että mikään alkioistamme ei ole kelpoinen ja että joudumme taas pettymään monta kertaa.